Kaikkien pyhien päivä ja sielujen päivä: juhlitaan Salzburgin syvään juurtuneita perinteitä

Kaikkien pyhien päivä ja sielujen päivä: juhlitaan Salzburgin syvään juurtuneita perinteitä

Kaikkien pyhimysten päivä ja pyhäinpäivä - näitä kahta katolisen kalenterin tärkeää juhlapäivää vietetään myös Salzburgissa erilaisin perintein ja tapoin. 1. marraskuuta, pyhimysten päivänä, katolinen kirkko muistaa kaikkia pyhien elämän eläviä. Festivaali juontaa alun perin itämaissa 400-luvulla järjestettyyn juhlaan, jossa muistettiin kaikkia marttyyreja. Juhlahahmo asetettiin 1. marraskuuta paavi Gregorius IV:n johdolla vuonna 835, ja siitä lähtien se on saanut suurta huomiota Itävallassa. Tänä päivänä monet uskovat käyttävät aikaa vainajan muistelemiseen ja hautojen hoitamiseen, mistä on tullut heidän kotiseudullaan syvälle juurtunut tapa, kuten [salzburg24.at](https://www.salzburg24.at/news/salzburg/von-striezel-bis-graebersegnung-so- Feiert-salzheit-6art)2undsund1enburg-6art.

Marraskuun 2. päivänä vietetty kaikkien sielujen päivä on perinteisesti omistettu kaikkien kuolleiden muistolle. Päivä juontaa juurensa Clunyn apotti Odilon vuonna 998 antamaan asetukseen, ja siitä on tullut tärkeä tilaisuus rukoilla kiirastulessa olevien sielujen puolesta, jotka vielä tarvitsevat puhdistusta. Sielunpäivänä monet sytyttävät kynttilöitä, koristelevat läheisten hautoja ja osallistuvat monissa seurakunnissa järjestettäviin haudansiunauksiin. Nämä kuolleiden muistamisen syvät juuret heijastuvat monien ihmisten jokapäiväiseen elämään ([katholisch.at](https://www.katholisch.at/aktuelles/155728/fragen-und- Answeren-rund-um-allergesundheiten-und-allerseelen)).

Pyhäinpäivän perinteet

Itävallan pääosin katolisilla alueilla, joilla myös Salzburg sijaitsee, näiden juhlapäivien ympärille on kehittynyt koko joukko tapoja. Hyvin erikoinen perinne on All Saints' Striezel, punottu leivonnainen, jonka kummit antavat usein lahjaksi kummilapsilleen. Se ei vain symboloi surua, vaan se myös tuo juhlaan makeaa herkkua. Sen sanotaan palaavan vanhoihin surukulttuureihin ja vahvistavan ajatusta ihmisten välisestä solidaarisuudesta (domradio.de).

Mutta juhlat eivät tapahdu vain Salzburgissa. Monissa maissa, kuten Puolassa, Sielunpäivä on tärkeä päivä, jolloin perheet sisustavat hautoja yhdessä. Italiassa perinne perustuu siihen, että vainaja palaa tänä päivänä tuomaan pieniä lahjoja lapsille. Juhla liittyy kansainvälisesti myös edellisenä iltana vietettyyn Halloweeniin, jonka juuret ovat irlantilaisissa ja skotlantilaisissa tavoissa.

Hautausmaat ja juhlat Salzburgissa

Salzburgin hautausmaat ovat avoinna lähes jatkuvasti pyhäinpäivänä ja tarjoavat ihmisille mahdollisuuden kunnioittaa esivanhempiaan ja kaunistaa hautojaan. Vainajan muiston lisäksi perinteisesti järjestetään myös erilaisia ​​hautasiunauksia, jotka havainnollistavat elävien ja kuolleiden välistä yhteyttä. Päivää vietetään ei vain surupäivänä, vaan myös juhlallisen muiston ja toivon päivänä.

Talvikuukausien saapuessa näistä perinteistä ja juhlapäivistä tulee entistä tärkeämpiä muistamaan yhteisöä ja uskon arvoja. Salzburgissa ja sen ulkopuolella on havaittavissa, kuinka syvälle pyhäinpäivän ja sielunpäivän merkitys on ihmisten sydämissä.